PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Järvenperän Omakotiyhdistys ry perustettiin 1.12.1982 ja toimintansa se aloitti vuonna 1983. Tiedottaminen oli eräs uuden yhdistyksen haasteista, sillä sen alan tavallisimpia apuvälineitä siihen aikaan olivat lankapuhelin ja paperi sekä tarvittaessa erilliset tiedotustilaisuudet. Yhdistys päättikin heti ensimmäisenä toimintavuotenaan aloittaa erillisen tiedotuslehden julkaisemisen jäsenkunnalleen. Tavoitteena oli, että niitä tehtäisiin ainakin kaksi vuodessa eli ensimmäinen ennen kesää ja toinen vuoden lopulla. Yhdistyksen ajankohtaisten asioiden lisäksi julkaisussa oli tarkoitus kertoa asuinalueemme menneisyydestä ja kehittymisestä nykyiseksi kyläyhteisöksi. Tavoite oli kuitenkin liian kunnianhimoinen, sillä ensimmäinen lehti, nimeltään "Järvenperän Omakotiuutiset", ilmestyi vasta vuonna 1986. Kaksi lehteä vuodessa saatiin julkaistua vain kerran. Vuosi oli 1992, jolloin yhdistyksen perustamisesta oli kulunut kymmenen vuotta. Ihan joka vuosi yhdistyksen resurssit eivät ole riittäneet edes yhden lehden tekemiseen. Saadun palautteen perusteella laadittua tiedotetta alettiin myöhemmin jakaa koko kylän asukkaille. Samalla jouduttiin tekemään päätös, että lehti julkaistaan tavallisesti vain kerran vuodessa, sillä köyhällä yhdistyksellä ei ollut varaa enempään. Vuoden 2014 julkaisun toimittamista pohtiessaan yhdistyksen johtokunta päätti, että varojen säästämiseksi lehti tehdään poikkeuksellisesti vain sähköisessä muodossa ja julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla. Samanlainen menettely on käytössä jo useissa muissa vastaavissa järjestöissä. Kuluvan vuoden osalta päätettiin menetellä siten, että lehti julkaistaan sekä kotisivuilla että paperiversiona, joka kuitenkin jaetaan vain jäsenille. Näin lehden osalta palattiin lähelle alkuvuosien mallia. Johtokunta toivoo, että yhdistyksen jäsenet ottavat kantaa tähän menettelyyn. Tämän lehden sisältö on perinteinen ja sisältää ajankohtaisten asioiden lisäksi myös eräitä tietoiskuja alueeltamme.
Eräitä keskeisiä kuluvan vuoden tapahtumia yhdistyksessämme
Yhteisten alueiden siivoustalkoot ovat kuuluneet omakotiyhdistyksen ohjelmaan jo ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen. Tänä vuonna sellaiset järjestettiin toukokuun 6. päivänä. Osallistujien määrällä mitattuna kyseessä oli pohjanoteeraus, sillä mukana oli vain kahdeksan aikuista. Yhdistys vastasi talkoiden järjestämisestä ja kaikista toimeenpanokuluista edellisvuosien tapaan. Kaupunki luovutti työhön tarvitut jätesäkit sekä hoiti niiden poiskuljetuksen. Toisena talkookohteena on ollut jo vuosikymmenten ajan Tallirenginkujan päässä sijaitseva yhteisranta. Alkukesällä asennettiin tal-ven maalla ollut laituri järveen ja ankkuroitiin rantaan tukkeja veneiden kiinnitystä varten. Lokakuussa laituri nostettiin maalle ja samalla korjattiin veneiden talvisäilytyspaikalla ollut teline. Näitä talkoita oli yhteensä kolme ja työtuntien yhteismäärä noin 56. Lisäksi rannan tuntumassa asuva Antti Niinimäki teki kesän aikana suuren työn leikkaamalla rantanurmikon tarpeen mukaan.
Ohjelmassa ollut kevätretki tehtiin toukokuun 17. päivänä ja kohteina olivat Mustilan Arboretum ja Moision kartano. Ilmoittautuneita oli 14, mutta esteen takia mukaan lähti vain 12 henkilöä. Retki oli mukana olleiden mielestä hyvin onnistunut.
Talvitapahtuma jouduttiin perumaan toisen kerran peräkkäin lumen puuttumisen takia. Sen tilalla järjestettiin toukokuun 23. päivänä Karamzinin Koti- ja Kouluyhdistyksen kanssa urheilukentällä yhteistapahtuma, jonka teemana oli kirpputori. Päävastuu järjestelyistä oli koti- ja kouluyhdistyksellä. Omakotiyhdistys järjesti tapahtumaan kahvilan, josta sai ostaa lämpimiä juomia ja makkaraa.
Omakotiyhdistyksen Elojuhla järjestettiin jälleen Tallirenginkujan päässä sijaitsevassa yhteisrannassa syyskuun 6. päivänä. Ohjelma oli perinteinen sisältäen kilpailuja, musiikkia, keramiikkanäyttelyn, lasten nikkarointipisteen ja klovnien ohjelmanumeron. Yhdistys piti kahvilaa ja myi arpoja kotiseututyön hyväksi. Partiolippukunta Järvihaukat osallistui tälläkin kerralla järjestelyihin omalla myyntipisteellään. Sää oli jälleen hyvä. Järjestäjien pettymykseksi paikalla kävi vain noin 130 - 150 henkilöä. Tapahtuman järjestäminen on myös vuoden 2016 ohjelmassa.
2
Omakotiyhdistyksen keramiikka- ja lentopallokerhot ovat jatkaneet toimintaansa edellisvuosien tapaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keramiikkakerhoon voitaisiin ottaa lisäjäseniä. Mikäli olet kiinnostunut tästä harrastuksesta, keskustele asiasta Kirsti Kivimäen kanssa. Yhteystiedot löytyvät yhdistyksen kotisivuilta. Järjestömme kolmas kerho, lasten liikuntakerho, on jatkanut toimintaansa keskiviikkoisin Anna Suurnäkin ja Timo Siirtolan asiantuntevassa ohjauksessa. Kaupungin perimien tilavuokrien korotuksesta huolimatta yhdistys on päättänyt tarjota edelleen jäsentemme lapsille tämän liikuntamahdollisuuden veloituksetta.
Omakotiyhdistys on jo vuosien ajan lainannut jäsenilleen oksasilppuria. Keväällä laite jouduttiin uusimaan. Ota yhteyttä silppuria tarvitessasi Seppo Malmivuoreen.
Omakotiyhdistys on pyrkinyt parantamaan tiedottamista kertomalla ajankohtaisista asioista kotisivuilla ja jakamalla tarvittaessa paperitiedotteita. Kuluvana vuotena viimeksi mainittuja on tehty kahdeksan, joista neljä on jaettu kaikille ja loput vain talkoisiin pyydetyille henkilöille. Jäsenten sähköpostiosoitteita on kysytty muutamaan kertaan, koska postin käytöllä voitaisiin helpottaa tiedottamista. Vastauksia on saatu noin puolelta jäsenkunnasta.
Omakotiyhdistyksen johtokunnan toiminta on perustunut sääntöihin ja syyskokouksen 2014 hyväk-symään toimintasuunnitelmaan. Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin helmikuussa. Kokous kutsui Risto Kanniston yhdistyksen kolmanneksi kunniajäseneksi. Syyskokous järjestettiin lokakuussa. Tilaisuutta avatessaan puheenjohtaja käsitteli eräitä aluettamme koskevia ajankohtaisia asioita. Johtokunta on kokoontunut kuluvan vuoden aikana yhteensä yhdeksän kertaa.
Ajankohtaista alueeltamme
Yhdistyksen johtokunta on seurannut kaupungin toimia Träskändan kartanon tulevan käytön osalta. Tilannetta on tarkasteltu asiaa koskevassa erillisessä kirjoituksessa.
Tammikuussa Järvenperässä aloitettiin kotikaupunkipolkuhanke. Tavoitteena on karttapohjalla esi-tellä alueella sijaitsevia historiallisia tai muuten mielenkiintoisia kohteita asioista kiinnostuneille. EKYL johtaa hanketta, sen toteuttaa yksityinen yritys ja rahoittaa Espoon kaupunki. Omakotiyhdis-tys oli mukana paikallisena asiantuntijana. Hankkeen viimeistely on työn alla.
Länsiväylässä oli 23. - 24.5.2015 aluettamme koskeva uutinen. Sen mukaan nykyisin historiallisessa Träskändan suojellussa koulurakennuksessa toimiva Auroran päiväkoti siirtyy kesällä 2016 Lippajärvelle valmistuviin uusiin tiloihin. Vanha koulukiinteistö peruskorjataan ja siihen sijoitetaan nuorisotilat ja asukaspuisto. Tietoa kiinteistöstä löytyy tästä lehdestä myöhemmin.
KHO hylkäsi viime vuonna Espoon valtuuston hyväksymän, Kulloonsillan kauppakeskusta koskevan asemakaavapäätöksen. Tiedossamme ei ole, miten asian suhteen aiotaan jatkaa.
Vuonna 2014 Espoon kaupunki järjesti visiotyöpajan, jossa oli mahdollisuus esittää näkemyksiä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön lähtömateriaaliksi. Laadittu visio esiteltiin kaupungin sivuilla, jotta yhteisöt ja yksittäiset henkilöt voivat ottaa siihen kantaa. Visio esiteltiin kaupunki-suunnittelukeskuksessa 19.11.2015 ja se toimii lähtötietomateriaalina yleiskaavan valmistelijoille. Suunnitelmassa varaudutaan siihen, että Espooseen tulee lisää 60 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisätietoa asiasta löytyy Espoon kaupungin sivuilta. Yhdistys on ollut mukana mainituissa tilaisuuksissa.
Jouko Kivimäki, yhdistyksen puheenjohtaja
3
TRÄSKÄNDAN KARTANON TILANNE-MITÄ KÄYTTÖÄ ON KAAVAILTU?
Träskändan kartanon käyttötarkoitusta on uumoiltu jo pitkään. Espoon kaupunki on yrittänyt saada siihen luotettavaa tahoa vuokralaiseksi, joka kunnioittaa rakennuksen arvoa ja sitoutuu sellaiseen toimintaan, joka on ainakin osittain auki yleisölle ja lähiasukkaille.
Poliitikkona olen itse yrittänyt ajaa asiaa jo vuosia ja olen lukuisia kertoja esittänyt mahdollisia käyttötarkoituksia kartanolle. Arvokkaaseen keskeisellä paikalla sijaitsevaan kartanoon täytyy sijoittaa kahvila- ja ravintolatoimintaa, museotoimintaa, juhla- tai kokoontumissalivuokrausta, pienimuotoista majoitustoimintaa (esimerkiksi Jorvissa vieraileville sukulaisille) tai mahdollisesti muutakin asukkaille avointa kaupallista tai ei-kaupallista toimintaa. 1170 neliömetriin mahtuu montakin toimijaa.
Tärkeintä on saada kartanoon pian toimintaa, joka tuo mukanaan tarvittavat kunnostustyöt, sillä kartano uhkaa muuten rapistua korjauskelvottomaksi. Espoon kaupunki on sitoutunut osallistumaan kunnostustöihin enintään 3 000 000 eurolla. Tämän ylittävältä osin kustannuksista vastaa vuokralainen.
Träskändan kartano rakennuksineen ja puistoineen on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä antaen edustavan kuvan 1800-luvun kartanokulttuurista pääkaupunkiseudulla. Kartano on julkisivultaan sekä osittain sisärakenteeltaan suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena.
Vuoden 2014 lopulla asia nytkähti liikkeelle
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto antoi kokouksessaan 13.10.2014 valmistelutoimeksiannon, jossa kehotti Tilakeskus -liikelaitosta valmistelemaan kilpailutuksen Träskändan kartanon tulevasta käytöstä tila- ja asuntojaoksen päätettäväksi.
Tilakeskus -liikelaitos valmisteli kilpailutuksen periaatteet ja kilpailutusehdot. Kilpailutukseen ilmoittautui ennakkoilmoitusaikana viisi (5) osallistujaa, joista kolme (3) jätti tarjouksen.
Ehdot kilpailutukselle:
 liikevaihto vähintään 500 000 euroa edellisellä tilikaudella
 aktiivisia liiketoimintavuosia vähintään 3 vuotta
 tarjoaja toimittaa tavanomaiset todistukset yhteiskuntavelvoitteiden täyttämisestä, kuten ve-rot ja eläkemaksut.
Lopulta kisassa oli kaksi varteenotettavaa tarjoajaa. Espoon Tilakeskus valitsi tarjouksista parhaimmaksi Forenom Majoituspalvelut Oy:n. Tilakeskuksen mukaan tarjoaja suunnittelee Omena-hotellityyppistä majoitustoimintaa rakennukseen. Ensimmäisen kerroksen tiloihin tulisi kaikille avoin kahvila-ravintola sekä vuokrattavaa neuvottelutilaa.
Toinen kisassa häviölle jäänyt tarjoaja ehdotti Träskändaan kokous- ja juhlapalveluja yrityksille sekä yhteisöille arkisin sekä korkeatasoista ravintola/lounas ja kahvipalveluja kaikille. Tarjoaja arvioi 12 kuukauden liikevaihdon kannattavuuslaskelmassa toimintansa tappiolliseksi, mikä vaikutti epävarmalta ja johti tarjouksen hylkäämiseen.
4
Espoon kaupunginhallituksen tilajaosto palautti ehdotuksen
Me muutamat poliitikot havahduimme siihen, että Forenomilla on yhteys Luonaan, joka järjestää mm. pakolaisten majoitusta. Mahdollinen riski pakolaisten majoittamisesta jossain vaiheessa kartanoon piti poistaa. Useiden puhelinkeskustelujen ja sähköpostien vaihdon jälkeen, joihin osallistuin aktiivisesti, tilajaosto ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Ehdot olivat pöytäkirjan mukaan seuraavat:
Päätöksenteon pohjaksi jaostolle tuodaan seuraavat lisäselvitykset:
 kaupungin osuus toiminnan edellyttämistä korjaus- ja kunnostustöistä sekä tarjoajien sitoumus 3 miljoonan euron ylittävien kunnostustöiden osalta
 onko Forenomin tarjouksen mukainen majoitustoiminta toteutettavissa vähemmillä muutostöillä, jolloin esimerkiksi alakerran tilat olisi mahdollista säilyttää paremmin historiaa kunnioittaen?
 onko Forenomin majoitustoiminnan edellyttämille raskaille muutostöille mahdollista saada rakennuslupaa ottaen huomioon rakennuksen suojelumerkintä?
 mikä on tarjousten mukaisen toiminnan edellyttämien investointien vaikutus kiinteistön arvoon ja jatkokäyttöön vuokrasopimuksen irtisanomisen/vuokra-ajan päättymisen jälkeen?
 mitkä ovat vuokralaisen velvoitteet tilojen palauttamisesta vuokra-ajan päättymisen jälkeen?
 ilman henkilökuntaa toimivan hotellitoiminnan sopivuus historiallisesti arvokkaaseen kiinteistöön, jossa sisätilojen arvo ei saa alentua
 lisäarvon tuottaminen kuntalaisille, esimerkiksi kohtuullisen vuokratason määrittäminen kokoustiloissa
 arvio tarjousten mukaisen toiminnan taloudellisesta realistisuudesta ja riskeistä kaupungille.
Jaoston päätettäväksi valmistellaan vuokrasopimuksen ehdot seuraavasti:
 tiloissa ei voi harjoittaa kunnan tai muun julkisen organisaation ostopalvelua
 tiloissa harjoitettavan majoitustoiminnan tulee kunnioittaa rakennuksen historiallista arvoa, joten sen pitää olla hotellitoimintatyyppistä
 vuokralaisen huolto-, ylläpito- ja käyttökustannusvelvoitteet tulee määritellä siten, että vuokralaisen huolto- ja ylläpitovelvoitteiden jälkeen kaupungin vastuulle jäävät peruskorjaukset ja niihin liittyvät velvoitteet
 kaikille vuokrattavan neuvottelutilan vuokratason oltava kohtuullinen siten, että neuvottelu-tila on vuokrattavissa kilpailutusehtojen mukaan yleisesti käyttöön eikä vuokrataso sitä tosiasiassa estä.
Ulla Palomäki
Kaupunginvaltuutettu
Järvenperä
palomakiulla@gmail.com
040-5551148